Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2015

Ilmiöpohjainen oppiminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Uuden OPSin myötä ilmiöpohjainen oppiminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat tulleet tarkastelun kohteeksi. Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa oppilas tutustuu johonkin ilmiöön eheyttävien oppimiskokonaisuuksien kautta. Oppimiskokonaisuudet on rakennettu eri oppiaineiden yhteistyönä. Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on laajentaa oppilaan perspektiiviä sekä syventää asian ymmärtämistä.

Muutokset tuovat tulleessaan aina mahtavan mahdollisuuden kehittää opetusta, mutta tietenkin myös haasteita uusien kokonaisuuksien rakentamisessa. Paljon keskustelua on herättänyt kysymys, että millä ajalla uutta tehdään ja miten eri aineiden opettajat saadaan yhteistyöhön, jottei ilmiökokonaisuuksista tulisi teennäisiä ja päälleliimattuja yritelmiä yhdistellä eri oppiaineita tietyn teeman ympärille?

Tässä vinkkinä yksi lähtökohta, miten eri oppiaineet ja eri opiskelumenetelmät sopivat vesi-ilmiön opiskeluun monialaisena oppimiskokonaisuutena. Ajatusta voi lähteä muokkaamaan ja kehittämään koulun opettajien omien vahvuusalueiden ja mielenkiinnon kohteiden kautta eteenpäin.

Mindmapin keskellä on tutkittava ilmiö eli vesi. Siitä lähtee ajatusviivoja eri näkökulmiin, joista vettä voi tarkastella. Näkökulmien ympärillä on oppiaineita, joiden tunneille näkökulmat sopivat OPSin sisältöjen näkökulmasta erinomaisesti. Tähti-kuvioissa on toiminnallisia menetelmiä, joilla opetusta on luontevaa toteuttaa.

Tällaisessa monialaisessa oppimiskokonaisuudessa toteutetaan sekä uuden OPSin sisältöjä, taitotavoitteita, toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita että arvopohjaa. Tietojen oppimisen lisäksi taitojen ja asenteiden merkitys korostuu, mikä on myös uuden OPSin kantava ajatus. Jos kokonaisuuteen haluaa lisätä vielä tvt-taitojen opetusta, niin eikun digitarinaa tai videota tekemään. Toivottavasti tästä on koulunne uuden OPSin suunnittelussa hyötyä ja iloa!Tästä linkistä saat kuvan suuremmaksi ja tulostettavaksi.
Vesi ilmiönä

Siirtolaisuuden käsittelyyn vinkki eri kouluasteille

Tästä linkistä löydät Siirtolaisuusinstituutin todella monipuoliset power point -esitykset (yläkoulu, lukio) teemoista: Siirtolaisuuden historia Suomessa, Eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka sekä Euroopan unioni ja vapaa liikuvuus. Mukana myös ihmisten tarinoita ja pohdintakysymyksiä sekä peli.

Esikoululaisille ja alakoululaisille Kalle vaarin-interaktiivinen tarina.
Kalle-vaari Amerikassa on tarina Jennistä, joka kohtaa koulussa toisesta maasta muuttaneen oppilaan. Jenni ei ymmärrä uuden oppilaan kieltä. Jenni on neuvoton ja hän kysyykin vaariltaan neuvoa. Kalle-vaari ryhtyy muistelemaan omia siirtolaisuuskokemuksiaan Amerikassa. hänkin oli ollut ummikko-oppilas koulussa, kunnes Ruotsista muuttanut Emmi oli hänet ”pelastanut”.

Interaktiivisessa lastenkirjassa yhdistyvät fakta ja fiktio. Autenttinen kuva-aineisto yhdistyy kuvitteelliseen tarinaan ja piirroshahmoihin. Keskeistä on tarinan viesti nykypäivään. Viesti on sekä kantasuomalaisille, että tänne muuttaneille: siirtolaisuus on aina ollut ja on edelleen luonnollinen osa suomalaisten elämää.

Tarinan keskeinen opetuksellinen tavoite on siirtolaisuuteen liittyvien teemojen ja ilmiöiden tuominen tutuksi. Tärkeää on myös toisen – so. maahanmuuttajan – asemaan eläytyminen. Menneen ajan ja nykypäivän siirtolaisuuden samankaltaisuuksia avaaminen on opetuspaketin keskeisiä tehtäviä.

Tampereen Maailmankoulusta löytyy alakoululaisille myös Kalle vaarin-matkalaukku, jonka voi lainata omalle luokalle kuukaudeksi.

ELÄINTEN VIIKKO 4. – 10.10.2015

Eläinten viikon viettäminen on hyvä tapa sekä tuoda tietoa eläinten oikeuksista kouluun että miettiä kestävän kehityksen teemoja laajemminkin. Tästä SEYn materiaalia ja vinkkejä eläinten viikon käsittelyyn luokassasi.

”Tänä vuonna SEYn Eläinten viikon teemana on koira. Koirasta, koiran hyvinvoinnin tarpeista ja koiran kanssa elämisestä on tehty tieto- ja tehtäväpaketit 5-8-vuotiaille sekä 3.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille.” http://www.elaintenviikko.fi/ajankohtaista/41-elainten-viikon-2015-materiaali-on-nyt-tilattavissa

Tampereella tapahtuu

Liikkeelle! – Uuteen kotiin- näyttely Vapriikissa sopii hyvin pakolaisuus-teeman käsittelyyn koulussa

Postimuseon ja Mediamuseo Rupriikin yhteinen näyttely kertoo inhimillisen näkökulman kodin jättämisen tuskasta sekä uuden kodin rakentamisesta. Esillä on kokemuksia Karjalan evakoilta sekä humanitäärisistä syistä Suomeen muuttaneilta pakolaisilta, joista kaikki ovat jättäneet entisen kotinsa pakon sanelemana.
24.4. — 15.11.2015 Näyttely on maksullinen.

2. Afrikka Suomessa-näyttely Werstaalla tarjoaa oppilasryhmille maksuttomia opastuksia

Opastus kertoo afrikkalaisten diasporasta Suomessa. Näyttely esittelee Afrikasta tulleiden ja afrikkalaisten jälkeläisten historiaa, yhteisöjä ja arkea. Museovierailu täydentää hyvin alakoululaisten historian ja uskonnon oppitunteja sekä yläkoululaisten historian, yhteiskuntaopin, maantiedon, uskonnon tai elämänkatsomustiedon oppitunteja. Opastus soveltuu myös hyvin kulttuuri-identiteettin, kansainvälisyys ja kulttuurien tuntemusta käsitteleviin teemapäiviin.

Kouluille maksuton. Kesto 45-60min. Max 25 hlö.

Ennakkoilmoittautuminen:
Museolehtori, Wisam Elfadl
wisam.elfadl( at) tyovaenmuseo.fi
puh. 050 366 6233

Ideoita maailman rauhan päivän viettoon lukioille ja yläkouluille 21.9.15

Yläkoulu/toinen aste:

Tästä pääset Prezi esitykseen, joka sisältää rauhankasvattaja Helena Kekkosen rakkaita runoja. Kirjoittakaa omat rauhanrunot tai ajatukset! Löydät tästä lisää tietoa Helena Kekkosesta.

Katselkaa ”The Day after Peace” elokuva 32 min. (engl.)
Kirjoittakaa rauhasta esim. itse rakentamaanne ”Rauhan puuhun”: Mitä rauha tarkoittaa?, Mitä rauhasta seuraa?, Miten rauha voidaan saada aikaiseksi? omia ajatuksiani rauhasta, runo rauhasta, laulu rauhasta….

TAI

Katsokaa Power Point ”Rauhantekijät” . Etsikää pareittain tai ryhmissä lisää tietoa esimerkiksi Wikipediasta tai ihmisoikeudet.net -sivustolta.

TAI

Katsokaa Power Point ”Kyyhkynen ja oliivipuunlehvä tai ”Rauhanmerkki”.
Tässä Turun Puolalan yläkoulun 1.digitarina rauhanmerkeistä ja 2.digitarina rauhanmerkeistä

Voitte vaihtoehtoisesti katsoa myös ”Thoughts about Peace” (engl.)

Tehkää kuvataidetyö/luonnonmateriaalityö/digitarina tms. ideoiden pohjalta tai tehkää vieruskaverisi tai ryhmäsi kanssa lista rauhan tunnusmerkeistä.

Tehkää yhteinen ympäristötaideteos esimerkiksi jättimäinen rauhanmerkki, johon jokainen asettaa oman kivensä, rauhanlintunsa tai muun rauhan merkkinsä. Tilaisuudessa voidaan esittää aiemmin viikolla kirjoitettuja juttuja tai muuta rauhan asiaa.

Lisävinkkejä päivän viettoon:

Jeremy Gilley on näyttelijä, josta tuli myös filmintekijä. 1990-luvun lopussa hän heräsi pohtimaan ihmisyyden ja rauhan kysymyksiä ja päätti perehtyä teemaan tavoitteenaan luoda dokumentti siitä, kuinka hän aloittaisi kampanjan maailman rauhanpäivän aikaansaamiseksi. Tuona päivänä väkivalta ja sota taukoaisivat.

1999 Jeremy perusti rauhanjärjestön ja 2001 hänen vaivansa palkittiin kun YK:n jäsenvaltiot yksimielisesti päättivät perustaa maailman esimmäisen rauhanpäivän, päivän ilman sotaa ja väkivaltaa. Päiväksi valittiin 21.9.

Varhaiskasvatuksen ja alakoulun vinkkejä löydät täältä.

Vinkki lapsen oikeuksien päivän viettoon 20.11 varhaiskasvatukseen

Lapsen oikeuksien päivän vietto
 
Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11. Lapsen oikeuksien sopimus on lapsia koskeva ihmisoikeuksien sopimus, joka sisältää neljä pääperiaatetta:
 
  1. Syrjimättömyyden (artikla 2)
  2. Lapsen edun huomioimisen (artikla 3)
  3. Oikeuden elämään ja kehittymiseen (artikla 6)
  4. Lapsen näkemysten kunnioittamisen (artikla 12)
 
Ryhmän oma lapsen oikeuksien juliste
 
Lapsen oikeudet koskettavat kaikkia lapsia, joten päivää voi juhlistaa esimerkiksi tekemällä päiväkotiryhmän kanssa oman lapsen oikeuksien julisteen.
 
Julisteen tarkoituksena on käsitellä lapsen oikeuksia päiväkotiryhmässä. Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi julisteen tekeminen painottaa lasten osallisuutta. Lapset voivat itse ideoida ja toteuttaa julisteen sisältöä ja muotoa. Lapset voivat esimerkiksi kertoa, ottaa kuvia ja olla kuvassa, piirtää, dramatisoida tai kirjoittaa lapsen oikeuksista päiväkodissa. Aihe on hyvin laaja, ja yksi keino lähestyä aihetta on pilkkoa asiaa pienempiin osiin ja käsitellä sitä päiväkodin arjen kautta:
 
2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön,alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.
24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.
31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 
 
Lapsen oikeus lepoon: Lapset kertovat päiväkodin lepohetkestä omin sanoin.
Lapsen oikeus leikkiin: Lapset kertovat leikeistään.
Lapsen oikeus kulttuurielämään: Lapset kertovat mm. taiteesta tai erilaisista mediasisällöistä.
Lasta ei saa syrjiä: Lapset voivat kertoa esim. kaveruudesta tai yksinäisyydestä.
Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä: Lapset kertovat terveydestä, esim. ruokailutilanne tai sairastelu.
 
Nämä kaikki ovat vain esimerkkejä ja saatatte löytää aivan toisenlaisia tapoja käsitellä lapsen oikeuksien sopimusta! Julisteen voi tehdä suurelle paperille, tai se voi olla vaikkapa seinälle koottu sommitelma lasten tuotoksista. Julisteeseen voi merkitä, mistä oikeudesta on milloinkin kyse.
 
Ennen julisteen tekemistä lasten kanssa voi pohtia, mitä oikeus tarkoittaa sekä kertoa lapsen oikeuksien päivästä ja lapsen oikeuksista. Avoimet kysymykset ja vaihtoehtoiset menetelmät auttavat lasta löytämään omanlaisensa väylän kertoa asioista, ja toisaalta lapsi voi rohkaistua kokeilemaan uudenlaisia menetelmiä ilmaista itseään. Julisteen tekeminen on suunnattu kaikille päiväkodin lapsille, joten myös pienimpien kanssa kannattaa tarttua hommaan!
 
Lapsen oikeudet ovat läsnä jatkuvasti päiväkodin arjessa. Arkea dokumentoidaan päiväkodeissa monin keinoin ja tämä juliste on siihen yksi työväline. Myös julisteen teon prosessia voi dokumentoida! Julisteen tekemiseen voi syventyä haluamallaan tavalla; julisteen tekemiseen voi käyttää pienen hetken (esim. lasten kädenjäljet paperilla tai muutama valokuva) tai oikeuksia voi käsitellä laajemmin erilaisin menetelmin.
 
Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiseen päivään, joten aiheeseen voi syventyä muutenkin kuin vain Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. ja myös itse julisteen voi tehdä muulloinkin! Julisteita voidaan tehdä päiväkotiryhmässä monta, esim. pienryhmissä.
 
Maailmankoulun Lapsen oikeuksien päivä -sivuilta löydät teemaan liittyviä nettilinkkejä. http://www.maailmankoulu.fi/node/506
 
Sivuilta löytyy muun muassa toiminnallisia tehtäviä, jotka ovat apuna aiheeseen johdattelussa ja syventymisessä (esim. Lapsen oikeudet toiminnallisesti varhaiskasvatuksessa). Ideoita osallisuuden toteuttamiseen löydät lisää Lapsen ääni – tarina minulta -oppaasta. Tulostakaa myös lapsen oikeuksien sopimus esille vanhempien nähtäväksi!
 
Tampereen Maailmankoululla on myös lainattavana Lapsen oikeudet -laukku! Sen kuvaus sekä lainausohjeet löytyvät täältä http://www.maailmankoulu.fi/node/581
 
Oppimisen iloa lapsen oikeuksien parissa!

GLOBAALIKASVATUSTA DRAAMAN KEINOIN

– Tilaa maksuttomat Rauhankoulun kouluvierailijat pitämään
globaalikasvatuksen toimintapäiviä ryhmällesi!

Rauhankoulu-päivät ovat tarjolla Tampereen kouluille syyslukukaudella 2015.
Varaukset kannattaa tehdä ajoissa, sillä suosittuja Rauhankoulu-päiviä
on tarjolla rajoitettu määrä.
Rauhankoulu järjestää peruskoululuokille ja toisen asteen
opiskelijaryhmille toimintapäiviä, joissa yhdistyvät globaalikasvatus ja
draamamenetelmät. Keskeisiä teemoja ovat globaalit
kehityskysymykset, ihmisoikeudet, konfliktien syiden tarkastelu ja
rauhanomainen ratkaisu,
yhdenvertaisuus, aktiivinen kansalaisuus sekä globaaliin vastuuseen
kasvaminen.
Sisällön painotuksia on mahdollista muokata opettajan toiveiden mukaan.

Tampereella rauhankouluohjaajat voivat tulla ohjaamaan Rauhankoulu-päiviä
kouluunne. Kouluvierailuja toteutetaan arkipäivisin klo 8-15 välillä
koko syyslukukauden ajan.
Rauhankoulu-päivän kesto on 2-3 tuntia. Tilana voi toimia
esimerkiksi liikuntasali tai suurehko luokkahuone, josta pulpetit voidaan
siirtää sivuun. Rauhankoulun pajoissa suositeltava ryhmäkoko on 12–26
oppilasta.
Rauhankoulu on Suomen Rauhanliiton ja Rauhankasvatusinstituutin yhteinen
globaalikasvatushanke, joka noudattaa YK:n yleisiä
rauhankasvatustavoitteita. Rauhankoulun hanketta on vuodesta 2008 lähtien
toteutettu ulkoministeriön tuella.

Liitetiedostona on Rauhankoulun esite (Tampere 2015), jossa on lisää tietoa Rauhankoulun
toimintapäivistä ja niiden varaamisesta.

Rauhankoulun varaukset voi tehdä puhelimitse 050 597 9629
tai sähköpostitse: rauhankoulu(at)rauhanliitto.fi

Ystävällisin terveisin,

Annukka Toivonen
Rauhankoulun koordinaattori

Vinkki aineenopettajalle, opolle, kuraattorille, oppilaskunnanohjaajalle..

Päivän polttava puheenaihe on syrjintä. Muutamat suuret internetissä julkaistavat lehdet ovat sulkeneet kommentointipalstat, koska joidenkin kommentoijien käsitys sananvapaudesta tarkoittaa samaa kuin vihapuhe ja rasistisen spämmäyksen levittäminen. Vihapuheen kohteeksi joutuvat useimmiten pakolaiset, maahanmuuttajat sekä eri seksuaalisten suuntauksien edustajat. Jotta me opettajat ja kasvattajat kasvattaisimme oppilaitamme opetussuunnitelman arvopohjan mukaisesti yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä vastuullisiksi maailmankansalaisiksi, tulee meidän pystyä koskettamaan oppilaiden sydämiä, avaamaan ikkunoita erilaisiin maailmoihin.

Setan opetusmateriaaliksi tuottama dokumentti Moninaisuus on meissä (kesto n. 20 min) on mainio keino seksuaalisen suuntautumisen ja yhdenvertaisuuden käsittelyyn oppitunnilla. Dokumenttivideoon löytyy myös valmiit opetusvinkit. Video sopii erinomaisesti psykologian (seksuaali-identitettii, tunteet, motiivit, sosiaalipsykologia), etiikan (seksuaalietiikka, seurustelu, ihmisoikeudet) ja elämänkatsomustiedon (ihmisoikeudet, identiteetti, seksuaalietiikka) tunneille, mutta myös esimerkiksi ryhmänohjaukseen keskustelun ja ajatuksien herättäjäksi. Sekä video että opetusvinkit löytyvät: http://seta.fi/materiaali/